Miten vauhdittaa kestävyysmurrosta paikallisesti? Esimerkkinä Pirkanmaan Ekothon

RSS
12.11.2020 Hannele Tiitto ja Ari Räsänen

Työskenteletkö kestävän kehityksen parissa kunnassa, kaupungissa tai maakunnassa? Pirkanmaalla etäyhteyksin järjestetyssä Ekothonissa 80 ihmistä loi ideoita ja ratkaisuja ekologisiin haasteisiin. Esittelemme tässä Pirkanmaalla kehitetyn toimintamallin, joka voi vauhdittaa kestävyysmurrosta myös sinun alueellasi!

Miksi tarvitaan kestävyysmurros? Eikö riitä, että ratkaisemme ekologiset ongelmat yksi kerrallaan?

”Kun yksi pala liikkuu, se vaikuttaa kaikkeen muuhun. Yksittäiset ongelmanratkaisut aiheuttavat helposti uuden ongelman toisaalla. Siksi tarvitsemme kestävyysmurrosta, kokonaisvaltaista siirtymää”, professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta totesi Pirkanmaan Ekothonissa.

Ekologisten ongelmien syyt ja seuraukset nivoutuvat kokonaisuudeksi, joilla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskuntamme rakenteisiin.

”Murroksen tulee tapahtua demokraattisesti ja oikeudenmukaisesti. Se tehdään yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa, yli organisaatiorajojen. Paikallinen aito yhteistyö on avainasemassa, jotta murroksen tekemiseen saadaan alueellisesti riittävästi voimaa”, projektipäällikkö Hannele Tiitto Pirkanmaan liitosta näkee. Tiitto oli päävastuussa Pirkanmaan Ekothonin järjestämisestä.

Työkaluna hackathon

Hackathon on alun perin sovelluskehittäjien keskuudessa syntynyt tekemisen tapa, ajaltaan rajattu intensiivinen kokoontuminen, jossa luodaan yhdessä esimerkiksi digipelien aihioita. Hackathonin ideaa on sovellettu myös ekologisten haasteiden ratkomiseen niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Pirkanmaalla toteutetun Ekothon-prosessin esikuvana on toiminut Norjassa toteutettu Klimathon, jossa ilmastotutkijat ja kuntien edustajat kehittivät ideoita ja syvensivät yhteistyötä ilmastonmuutokseen varautumiseen. Kun Klimathon järjestettiin valtakunnallisella tasolla, huomattiin, että eri puolilla maata tarpeet ja lähtökohdat ovat aivan erilaiset. Kestävyysmurrokseen tarvittava kriittinen massa on helpompi saada kokoon alueellisella tasolla.

”Alueellinen tekeminen tuo yhteen paikalliset toimijat, jotka jo toimivat samassa ympäristössä. Näin unelmien ja ratkaisujen määritteleminen on tarkempaa”, Klimathonia järjestänyt Mathew Stiller-Reeve toteaa. Hän oli mukana rakentamassa myös Pirkanmaan Ekothonia.

Ekothonin prosessi voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan:

  1. Pohjatyö ja järjestelyt
  2. Varsinainen kokoontuminen ja pienryhmätyö
  3. Osallistujien välille kehittynyt vuorovaikutus ja syventynyt yhteistoiminta jatkossa

Pohjatyö luo hankkeelle suunnan

Ekothonin ydin on paikallisen yhteistyön voimistaminen, mikä edellyttää huolellista suunnittelua. Ekothon-toimintamalli on skaalautuva, mutta alueellisesti kovin pienen hankkeen toteuttamista kannattaa välttää: pieneksi jäävä yhteistyöverkosto ei tuota riittävää monipuolisuutta, jotta merkittäviä muutoksia saadaan vietyä käytäntöön.

Päävastuu Ekothonin järjestämisestä oli Pirkanmaan liitolla. ”On tärkeää saada ensin oma organisaatio kunnolla asian taakse. Oli myös merkittävää, että Tampereen yliopisto tuli vahvasti mukaan. Ekothonin takana oli siis dynaaminen aluekehittäjä ja vahva tutkimusorganisaatio”, Hannele Tiitto kertoo.

Ilmastotutkija ja pedagogi Mathew Stiller-Reeve kehitti toimintamallin tuomaan yliopistojen tutkimustietoa lähemmäksi käytännön toteuttajia eli kuntia. ”Pirkanmaan Ekothonissa onnistuttiin saamaan mukaan myös laaja joukko yrityksiä, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja erilaisia kehittämisorganisaatioita”, Hannele Tiitto kertoo.

Kestävyysmurros on Suomessa uusi ja ehkä vaikeastikin hahmotettava asia. Jotta alueen yhteistyöverkostojen oli helpompi kokea tapahtuma omakseen, Ekothonissa käsiteltiin neljää alateemaa. Teemoja olivat ruoka, työelämän muutos, liikkuminen ja asuminen. Pirkanmaalta löytyi jokaiseen teemaan jo olemassa olevaa toimintaa ja verkostoja, jotka saatiin mukaan Ekothonin suunnitteluun ja toteutukseen. Näin Ekothon vahvisti alueella jo tapahtuvaa toimintaa.

Uutta verkostoa ei siis yritetä rakentaa puhtaalta pöydältä, vaan ennemminkin tarjota ympäristö, jossa olemassa olevat toimijat ja verkostot kiinnittyvät toisiinsa entistä paremmin. Verkostojen aktivointi teki osallistujien rekrytoinnista helppoa.

”Pirkanmaalla on esimerkiksi ruokapuolella kehittymässä laaja yhteistyöverkosto. He saivat itse ehdottaa meille, keitä Ekothoniin kutsutaan. He myös välittivät itse kutsuja eteenpäin, mikä alensi osallistumisen kynnystä”, Tiitto kertoo.

Avainhenkilöiden ja verkostojen aktiivisuuden ansioista Pirkanmaan Ekothon tuli täyteen jo monta viikkoa ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Intensiivinen sprintti yhden asian äärellä

Pirkanmaan Ekothon toteutettiin kokonaan etäyhteyksin. Kaksipäiväiseen kokoontumiseen osallistui 80 ihmistä: kuntien työntekijöitä, yrittäjiä, oppilaitosten edustajia, taiteilijoita, kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä suuryritysten ja järjestöjen edustajia.

Osallistujat olivat ennalta saaneet valita, mitä teemaa he tulevat käsittelemään. Järjestäjät kuitenkin päättivät varsinaisten ryhmien kokoonpanon. Jokaiseen ryhmään haluttiin eri taustoista tulevia ihmisiä, jotta osallistujien välille syntyisi uutta yhteistyötä ja teemojen käsittely olisi monipuolista.

Alkupuheenvuorojen ja tehtävänannon jälkeen 13 ryhmää ryhtyi työhön. Tehtävänanto oli tiivis: kehittäkää omaan teemaanne liittyvä strategia, ratkaisu tai tuote, joka edistää kestävyysmurrosta Pirkanmaalla.

Ryhmät ohjattiin hahmottamaan aiheestaan konkreettinen unelma, sen tiellä olevat haasteet ja ratkaisut, joilla haasteet voitetaan. Esimerkiksi yksi liikenneryhmistä muotoili unelmakseen ”saada kaikki pirkanmaalaiset liikennemuotojen sekakäyttäjiksi, ja lisätä näin kestävien liikkumistapojen osuutta”.

Haasteena ryhmä näki sen, että ”kestävä liikkuminen nähdään ideologisena yksilövalintana, mikä voi nostaa kynnystä ottaa käyttöön kestävämpiä liikkumisen tapoja”.

Ryhmän ratkaisu haasteeseen oli, että ”tarvitaan useita rinnakkaisia interventioita, joilla sekä helpotetaan kestävien liikkumismuotojen käyttöä että parannetaan asenneilmapiiriä. Interventiot voivat olla esimerkiksi julkisen liikenteen imagokampanjoita, sähköautojen latauspisteiden lisäämistä ja pyörämatkailupalvelujen kehittämistä.”

Ekothonissa pyrittiin välttämään liiallista ryhmien fasilitointia ja työn ohjausta. Tavoite oli, että ihmiset todella pysähtyvät yhden asian ääreen, saavat tilaa ajatuksille, ratkaisujen oivaltamiselle ja aidolle vuorovaikutukselle. Jokaisessa ryhmässä oli kuitenkin mukana 1-2 henkilöä, joiden tehtävä oli ohjata yhteistyötä tarvittaessa eteenpäin. Lisäksi järjestäjiltä sai pyydettäessä apua.

Sprintin toisen päivän päätteeksi valitut ryhmät esittelivät ideansa ja ratkaisuaihionsa yhteisesti kaikille.

Yhteistyö ja toiminta

Kaksipäiväisen session jälkeen ryhmät koostivat yhteenvedon tuotoksistaan postereille, ja niistä järjestettiin kahden tunnin virtuaalinen näyttely, jossa osallistujat pääsivät tarkastelemaan tuotoksia ja keskustelemaan niistä. Osallistujille perustettiin heidän toiveestaan myös LinkedIn-ryhmä, jossa yhteydenpitoa voi jatkaa.

Sprintissä syntyi runsaasti ideoita ja ratkaisuaihioita, joita voidaan jatkossa edelleen kehittää. Ekothon-konseptin tavoite ei kuitenkaan ole löytää valmiita ratkaisuja kahdessa päivässä. Ensisijainen tavoite on antaa sysäys alueellisen yhteistyön lisäämiseksi. Kun erilaisista taustoista tulevat ihmiset kertovat ajatuksistaan ja tekemisistään, yhteistyön kynnys madaltuu, ja ollaan lähempänä haasteiden todellista ratkaisemista. Kun verkostot tiivistyvät ja kasvavat, voidaan alueella saavuttaa toimijoiden kriittinen massa, joka todella laittaa vauhtia kestävyysmurrokseen.

”On tärkeä ymmärtää, että kuntien ja aluekehittäjien tehtävä on mahdollistaa yritysten ja kansalaisyhteiskunnan potentiaali ja tekeminen. Usein yritetään itse tehdä kaikki vajavaisin resurssein omalta toimistolta käsin, jolloin ei saada riittävää vipuvoimaa murroksen tekemiseen”, Hannele Tiitto pohtii.

Ekothonin järjestivät Pirkanmaan liitto, Tampereen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Taiteen edistämiskeskus. Oppeja ja kokemuksia Ekothon-konseptin kehittämisestä ja tilaisuudesta viestitään myös Pirkanmaata laajemmalle ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaan kuuluvan haastekimpputyön tuella. Ekothon on osa hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan unionin EAKR-rakennerahoituksesta Pirkanmaan liitolta.

Ekothon-tiimien tulokset julkaistaan marraskuussa 2020 osoitteessa bit.ly/EkothonPosters

Haluatko tietää lisää Ekothon-konseptista tai sen toteuttamisesta? Ole yhteydessä:

Hannele Tiitto
Projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto
hannele.tiitto@pirkanmaa.fi
puh. 044 422 2250

Muita esimerkkejä ja lisätietoa erilaisten Hackathon-mallien hyödyntämisestä:

Hackathon jatkokehityspolkujen prosessikuvaus (PDF)

  • Julkaisu sisältää myös muistilistan kaupungeille ennen, jälkeen ja hackathonin aikana huomioitavista asioista
  • Espoon kaupunki, Kasvun ekosysteemit -hanke (2019)

Avaimet avoimen datan hackathoniin – opas korkeakouluille ja kehittäjille

XAMK Hackathon-sivusto

  • Opetusvideoita ja vinkkejä oppilaitoshackathonin järjestäjille, osallistujille ja kumppaneille
  • XAMK, Kokeilukulttuurilla kohti digiajan tasavertaisuutta -hanke (2017)
  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.