Helsingissä vapaaehtoinen kestävän kehityksen raportointi on lisännyt ymmärrystä Agenda 2030 -tavoitteista

RSS
11.2.2021 Mia Malin

Merkittävä osa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta toteutuu paikallisella tasolla. Kaupunkien rooli tavoitteiden onnistumisessa on merkittävä.  Helsinki on sitoutunut Agenda 2030 -tavoitteisiin (SDG) ja sitoutui ensimmäisten kaupunkien joukossa New Yorkin kaupungin luomaan kestävän kehityksen tavoitteiden paikallisen raportoinnin malliin (VLR) ja julkaisimme ensimmäisen VLR –raportin vuonna 2019. Vuodesta 2018 olemme New Yorkin kaupungin ja muiden kumppaniemme kanssa pyrkineet innostamaan muita kaupunkeja VLR-raportointiin ja jo yli 200 kaupunkia on liittynyt mukaan. Kokonaisuudessa ei ole kysymys vain raportin tuottamisesta, vaan Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisesta ja kaupunkien roolista paremman maailman rakentajana.

Helsinki on käynnistänyt jo toisen kaupunkitasoisen kestävän kehityksen raportoinnin. Vuoden 2021 toukokuussa valmistuvassa raportissa painotetaan konkreettisia tekoja ja pyritään myös tunnistamaan kehitystä vaativia teemoja.

Enemmän kuin raportointia – työkalu kestävän kehityksen edistämiseen ja arviointiin

Raportointiprosessissa painotamme sisäisen yhteistyön kasvattamisista ja tietoisuuden lisäämistä SDG-tavoitteista. Prosessiin osallistuu kaupungin kaikkien toimialojen lisäksi kaupunkikonsernin liikelaitoksia. Myös viestintää ja yhteistyötä kaupunkilaisten ja kaupungin sidosryhmien suuntaan pyritään kehittämään.

Kestävän kehityksen raportointi luo tietopohjaa seuraavan valtuustokauden kaupunkistrategian sekä tulevien hankkeiden ja ohjelmien valmisteluun. Lisäksi arvioimme kulunutta strategiakautta kestävyysnäkökulmasta.

Kestävän kehityksen teemat pitää pystyä kytkemään vahvasti kaupungin strategiaan, toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Tässä meillä Helsingissä on vielä tehtävää. Helsingin nykyisessä strategiassa on onneksi jo monia hyviä ja kunnianhimoisia ohjelmia, jotka edistävät SDG-tavoitteiden toteutumista, kuten Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma, Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma, lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Mukana-ohjelma sekä liikkumista edistävä ohjelma. Erityisesti ilahduttaa toimialojen ja liikelaitosten into ja kyky implementoida uusia asioita käytäntöön. Tästä hienona esimerkkinä Helsingin varhaiskasvatukseen kehitetty Kestävän tulevaisuuden KETTU-konsepti, joka hyvin lyhyessä ajassa päätyi suunnittelijan pöydältä 5-vuotiaan tyttäreni puheisiin ja päiväkodin viikko-ohjelmaan. Kestävää tulevaisuutta rakennettaessa juuri lasten ja nuorten tietoisuus ja odotukset pitäisi nostaa keskiöön.

Globaalista lokaaliin – Yhteinen kieli

Helsinki on halunnut tuoda esiin kaupunkien roolia SDG-tavoitteiden saavuttamisessa ja on aktiivisesti kannustanut muita kaupunkeja mukaan VLR-raportointiin. Tämän kautta haluamme kasvattaa kaupunkien näkyvyyttä globaalissa ja kansallisessa keskustelussa sekä lisätä kaupunkien välistä vertaisoppimista. Myös Suomessa vertaisoppimisen tarve on huomattu ja yhteistyö on tiivistymässä. Tämä huomattiin myös Kestävä kaupunki -ohjelman aamukahvien erittäin vilkkaassa keskustelussa. On hienoa, että jo Helsinki, Espoo ja Turku ovat tehneet vapaaehtoisen raportoinnin.

VLR-raportoinnista on tullut globaali ilmiö. Raportoinnista on myös tullut kaupunkien yhteinen työkalu ja kieli kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. On hienoa vaihtaa kokemuksia ja jakaa hyviä käytäntöjä kaupunkien välillä ympäri maailmaa. Kaupungeilla on monia yhteisiä haasteita, mutta globaali yhteistyö myös antaa perspektiiviä siitä miten etuoikeutetussa asemassa pohjoismaisen hyvinvointivaltion pääkaupungissa olemme. Tämä pistää miettimään, että meidän pitäisi huomioida entistä enemmän myös globaaleja vaikutuksiamme, joita muun muassa kulutuksella aiheutamme ja toisaalta tukea muita kaupunkeja SDG-tavoitteiden huomioimisessa.

Leave No One Behind

Jos kaupungit haluavat kestävän kehityksen todellisiksi edelläkävijöiksi, tekemistä vielä riittää. Myös Agendan tarjoama laaja viitekehys tulisi integroida kaupungin strategiseen suunnitteluun ja toimintaan paremmin, jolloin voitaisiin tunnistaa tavoitteiden ja toimenpiteiden keskinäisiä synergioita ja löytää vaikuttavimmat, monipuolisesti kestävyyttä edistävät toimet ja mittarit. Kaupunkien pitäisi rakentaa kestävää taloutta ja samaan aikaan panostaa erityisesti eriarvoisuuden vähentämiseen, mielen hyvinvointiin ja ilmasto- ja ympäristökysymyksiin.

Koronakriisin aiheuttamat poikkeusolot ja taloudelliset vaikeudet ovat kuormittaneet helsinkiläisiä laajasti kaikissa väestöryhmissä. Eriarvoisuus väestöryhmien välillä Helsingissä on ennestään muuta maata suurempi, ja koronapandemian aikana eriarvoisuus on korostunut entisestään. Agenda 2030:n pääsanoma ”Leave No One Behind” on entistä tärkeämpi. Toivottavasti koronakriisin jälkeen ei vain pyritä palautumaan vaan rakentamaan kestävämpää ja inhimillisempää kaupunkia.

Lue lisää Helsingin kestävän kehityksen työstä: www.kestavahelsinki.hel.fi

Mia Malin toimii kestävän kehityksen projektipäällikkönä Helsingin kaupungin strategiaosastolla.

LuxHelsinki-valotaideteos
© Lauri Rotko

 

  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.