Koronakriisi korostaa kuntien tiedolla johtamisen tärkeyttä

RSS
11.6.2020 Suvi Monni

Kestävä kaupunki -ohjelmaan kuuluvassa Kestävän kehityksen tavoitteenasetanta ja mittaaminen kunnissa  -hankkeessa 36 kuntaa on viime joulukuusta lähtien jakanut hyviä käytäntöjään ja ratkonut kestävyyden edistämiseen ja mittarointiin liittyviä haasteita MayorsIndicatorsin tiimin tuella.

Keskeinen osa työtä on ollut teemakeskustelujen sarja, jossa kuntien edustajat ja hanketiimi ovat kokoontuneet etäyhteydellä keskustelemaan kerrallaan yhdestä tai kahdesta YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteesta (Sustainable Development Goal, SDG). Läpi kevään kestäneissä keskusteluissa on noussut esiin kaksi poikkileikkaavaa teemaa: käytettävien mittareiden ajantasaisuus ja koronakriisi.

Koronakriisin korostuminen kestävän kehityksen yhteydessä ei ole yllätys; jo otsikkotasolta voidaan huomata, miten kriisi ja poikkeustoimet vaikuttavat suoraan terveyteen ja hyvinvointiin (SDG 3), lähiopetuksen rajoitusten kautta hyvän koulutuksen (SDG 4) toteutumiseen, vaikeuttavat työtä eriarvoisuuden vähentämiseksi (SDG 10), vaikuttavat työhön ja talouskasvuun (SDG 8) sekä testaavat kaupunkien ja yhteisöjen kestävyyttä (SDG 11).

Tietojen ajantasaisuuden haasteet puolestaan lienevät tuttuja kaikille tilastojen kanssa työskenteleville. Päätöksentekijät janoavat ajantasaisia mittareita, mutta usein tiedonkeruu, tilastojen laadinta ja tietojen laadunvarmistus vievät aikaa. Monet kuntien tilan mittaamiseen käytettävät tiedot valmistuvat huomattavalla viiveellä. Sisällöltään mainio Kuntien avainluvut -tilasto esittää nyt, kesällä 2020, elinkeinorakenteen ja työpaikkaomavaraisuuden tilastoja vuodelta 2017. Onneksi saatavilla on myös nopealla syklillä päivittyviä tietoja: esimerkiksi työllisyyttä ja matkailuelinkeinoa kuvaavia tilastoja julkaistaan kuukausittain. Ne ovat erityisen tärkeitä nyt, kun muutoksetkin ovat poikkeuksellisen nopeita.

Työttömyysaste kaupungeissa
Työttömyysaste kaupungeissa. Työttömyysaste kuvaa työttömien työnhakijoiden osuutta työvoimasta (15-74-vuotiaat). Tiedot perustuvat kuukausitilastoihin - työttömyysluvut esitetään vuositasolla saatavilla olevien kuukausitietojen keskiarvoina. Vuoden 2020 ennakkotieto on ajalta tammi-huhtikuu.Tietolähde Työ- ja elinkeinoministeriö; Työnvälitystilasto. (CC BY 4.0). Tiedot haettu 28.05.2020 © Kuva: MayorsIndicators
Majoitusaste kaupungeissa
Majoitusliikkeiden käyttöaste kaupungeissa. Vuoden 2020 ennakkotieto on ajalta tammi-huhtikuu. Tietolähde: Tilastotietokanta Rudolf; Majoitustilasto, Tilastokeskus. (CC BY 4.0). Tiedot haettu 28.05.2020 © Kuva: MayorsIndicators

Työttömyyden käyrät ovat lähes kaikissa kunnissa noususuunnassa, ja matkailuelinkeinon toimintaedellytykset laskussa. Vaikka käyrät menevätkin samaan suuntaan, koskettaa kriisi kuntien taloudellisia toimintaedellytyksiä eri tavoin. Ajantasaiset luvut kertovat, minkä kunnan työmarkkinoita nykyinen tilanne ravisuttaa eniten, tai  missä kärsitään erityisen paljon matkailun rajoituksista.Kun olot alkavat normalisoitua, on keskityttävä mahdollisimman nopeaan toipumiseen. Mitä luvut silloin kertovat? Mikä kunnista palautuu nopeimmin kriisiä edeltäneelle tasolle? Missä ongelmat jatkuvat pidempään? Voidaanko tunnistaa tekijöitä, jotka parantavat kuntien resilienssiä, kykyä toipua kriisistä?

Kriisejä tulee väistämättä jatkossakin, ja monet tahot pohtivatkin jo, mitä koronakriisistä voidaan oppia, miten tuleviin kriiseihin voidaan jatkossa varautua paremmin, ja miten niistä toipumista voidaan edistää. Samalla on syytä kääntää katseet tiedon tuottajien suuntaan ja varmistaa, että tietoaineistot ja työkalut ovat sellaisella tasolla, että tiedolla johtamisesta tulee kaikissa kunnissa arkipäivää – niin normaalioloissa kuin kriisin keskelläkin.

Kirjoittaja johtaa kuntien kestävän kehityksen seurantatyökalun, MayorsIndicatorsin kehitystyötä.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.