Asuntopolitiikasta asumisen politiikkaan

Uutinen 28.2.2019 klo 15.13
Työpajan antia
Työpajan antia © Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen / Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän tavoitteena on tehdä sosiaalisesti kestävää asuntopolitiikkaa, minkä edistämiseksi vuoden 2018 aikana pidettiin useita työpajoja ja tehtiin haastatteluita alueen rakentamis- ja kiinteistöyritysten kanssa. Haasteena on pienten asuntojen korkea kysyntä, sillä niiden laajamittainen rakentaminen voisi tehdä asuinalueen väestöstä yksipuolista ja nopeasti vaihtuvaa.

Sosiaalisen kestävyyden edistäminen ei tyypillisesti ole tuttua kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille. Yritykset tarkastelevat asioita lähtökohtaisesti rakentamisvaiheen liiketoiminnan näkökulmasta, kun taas sosiaalinen kestävyys on pitkäaikainen ja monisyinen ilmiö. Aihe kuitenkin kiinnostaa kiinteistö- ja rakennusalan yrityksiä, sillä sosiaalisesti kestävä asuinalue nähdään houkuttelevana uusien asuntojen rakentamishankkeena. 

Haastattelujen tuloksena kävi ilmi, että kiinteistö- ja rakennusala toivoo kaupungeilta sujuvampaa asuntopolitiikkaa ja alhaisempia asumisen kustannuksia esimerkiksi tontti- ja kaavoitushinnoittelun sekä kaavasääntelyn avulla.

Jyväskylässä autopaikkanormeja kevennettiinkin viime syksynä, ja keskustan täydennysrakentamista edistetään maankäyttömaksun helpotuksella. Lisäksi on kokeiltu uuden asuinalueen asuinkortteleiden väljiä kaavamääräyksiä, jolloin toteuttajalla on laaja suunnitteluvara. Lisäksi yritykset katsovat, että laajojen alueiden toteutuksen jakaminen useille toimijoille tuottaisi monipuolisempia asuntoja. 

Lisää keinoja sosiaalisesti kestävien kaupunkien rakentamiseksi tarvitaan paikallisesti ja kansallisesti. Yksi Jyväskylän pilottihankkeen tärkeä oivallus oli asumispolitiikan tekeminen asuntopolitiikan sijaan. Asuntojen hallintamuodoista, talotyyppijakaumista ja yksiöistä keskusteltaessa unohtuu helposti, että asuminen tarkoittaa muutakin kuin asuntoa tai edes talon seinien sisällä olevia asioita. Kokonaisvaltainen asumisen politiikka kytkeytyy ympäröivien tilojen käytettävyyteen ja viihtyisyyteen sekä saavutettavuuteen kestävillä liikkumistavoilla. Tiivis ja käveltävä kaupunkirakenne luo kestävän pohjan kaupungille, ja monipuolinen väestörakenne tuo asuinalueelle monipuolisia palveluita ja eloisan luonteen.

Ympäristöministeriön koordinoiman Kestävä kaupunki -ohjelman sparraus auttoi yhteiskehittämisessä ja viestinnässä rakennusalan kanssa. Sparrauksesta olisi hyötyä muunkinlaisissa hankkeissa. Kaiken kaikkiaan pilotti opetti, että kestäviä kaupunkeja ei voida edistää yksin. Mukaan tarvitaan valtakunnallista politiikkaa, kaupunkien toimenpiteitä ja kokemusten vaihtoa ja kiinteistö- ja rakennusalaa.