Arjen olosuhteet ohjaavat liikkumistamme

RSS
5.6.2019 Tanja Onatsu
Pyöräilijä sillalla 556
Pyöräilijä sillalla. © Riku Lumiaro / Ympäristöministeriön kuvapankki

Toistuvasti kuulee, että suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, mutta mikä keinoksi. Mikä olisi tehokas tapa lisätä kaikkien liikkumista? Liikunta kun on muutakin kuin urheilua. Elinympäristöllämme on merkittävä vaikutus toimintatapoihimme ja liikkumiseemme, suurempi kuin mitä ehkä tulemme ajatelleeksi.

Ympäristö vaikuttaa erityisesti fyysiseen aktiivisuuteemme. Sellaisessa kaupungissa, jossa pyöräteitä ei hoideta tai pyörä voidaan helposti varastaa, on hyvin vähän pyöräilijöitä. Jos asuinalue tuntuu turvattomalta tai se ei ole esteettisesti houkutteleva, asukkaat eivät kulje kouluun tai töihin kävellen. Silloin istumme mielellämme automme turvalliseen kuplaan ja samalla kuljetamme lapset kouluun varmistaen heidän turvallisuutensa. Ilman kaupungin lähiluontoa meiltä puuttuu paikka, jossa virkistäytyä, rauhoittua ja ihmetellä luonnon vaihtuvaa näyttelyä. Kerrostalossa asuva voi lähteä lenkille ja taittaa alkutaipaleen jopa toisesta kerroksesta alas hissillä. Hissiin on totuttu menemään ilman sen suurempaa miettimistä. Hissit ovat usein paraatipaikalla, kun taas portaat ovat piilossa ja pahimmillaan vaikuttavat ainoastaan hätäuloskäyntiin sallituilta. Ympäristö on rakennettu viestimään: autolla pääsee ja mene hissiin!

Turvallinen ja houkutteleva = viihtyisä

Meidän arkinen ympäristömme ansaitsisi nykyistä laajemman huomion taistelussa liikkumattomuutta vastaan. Liikkumaan kannustavat arkiympäristöt tarjoavat mahdollisuuden turvalliseen ja houkuttelevaan liikkumiseen ja antavat mahdollisuuden lisätä liikettä arkeensa ilman, että liikunta täytyy lisätä tehtävälistalleen. Ympäristö, joka on houkutteleva ja turvallinen kaikille yksin liikkuville, lisää myös liikkumista. Sellainen ympäristö, jossa koululaisen uskaltaa päästää yksin kaverinsa kanssa ulos leikkimään, työmatka on mahdollista taittaa pyöräillen tai iäkkään on mahdollista lähteä ulos ulkoilemaan.

Kaikki alkaa kaavoituksesta

Jos haluamme arjen liikkumisesta rutiinia meidän tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka ympäristömme on rakennettu. Tästä löytyy hyvä esimerkki Joensuusta. Ylisoutajan silta yhdistää Penttilänrannan alueen asuinalueen ruutukaavakeskustaan ja tarjoaa suoran kulkuyhteyden asuinalueelta Joensuun keskustaan. Samalla silta luo lisäarvoa myös ruutukaava-alueen asukkaille tuomalla Pielisjoen virkistysreitit ja Kukkosensaaren luontoalueen kaupunkilaisten lähettyville. Sillan rakentaminen herätti kaupunkilaisten keskuudessa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan, sillä siltaa pitkin pääsee liikkumaan vain kävellen ja pyöräillen, kun taas autolla kuljettaessa joutuu tekemään merkittävän kiertoreitin. Valmistumisensa jälkeen silta on kuitenkin osoittautunut erittäin tärkeäksi kulkureitiksi niin työ- ja koulumatkoja kulkeville kuin vapaa-ajan liikkujillekin. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu voivat siis priorisoida kävelyä ja pyöräilyä, lähiluontokohteita sekä lähiliikunnan olosuhteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhalla kaava-alueella ei voida saada muutoksia aikaan. Pienelläkin muutoksella voi saada isoja vaikutuksia.

Yhteinen mahdollisuus

Kaavoitus, kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnittelu, liikuntatoimi, työnantajat, koulut ja rakennusliikkeet voivat kaikki vaikuttaa siihen, että arkiympäristömme olosuhteet kannustavat liikkumaan. Kun elinympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikkumiseen, tulee terveellisestä vaihtoehdosta houkuttelevin vaihtoehto. Se, millainen arkiympäristömme on, voi joko lisätä tai rajata toimintamahdollisuuksiamme sekä suunnata valintojamme. Liikkumattomuus ei siis ole ainoastaan yksilön liikunnan puutetta, vaan myös olosuhteidemme ohjaamia valintoja.

 

Ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Blogi on julkaistu aikaisemmin Kunnossa kaiken ikää -ohjelman KKI-blogissa 4.12.2018.

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.